Millä korvata vehnä?

Olen siinä onnellisessa asemassa, että vaikka olenkin vehnälle allerginen, niin voin käyttää spelttiä ja emmeriä. Speltillä voi käytännössä korvata ihan kaiken vehnän leivonnassa ja ruoanlaitossa, se toki sitkonsa suhteen on erilainen, mutta kun osaa pari niksiä, niin lopputulos on yhtä hyvä -ellei parempikin.

Kyllä jännitti, kun kolmisen vuotta sitten altistin itseäni speltille: minulla oli rivissä keittiön pöydälle kaksi Epipen-ruiskua, kortisonitablettipurkki ja antihistamiina, puhelin valmiina hätänumero näppäiltynä näytölle, kun otin etusormenpäähän spelttijauhoa ja pyöräytin sormea suun ympärillä. Ei mitään reaktiota! Siitä rohkaistuneena seuraavana päivänä toistin saman ja pyöritin sormea huulilla. Ei mitään reaktiota! Sitä seuraavana päivänä laitoin maustemitallisen jauhoa suuhuni. Ei mitään reaktiota! Jatkoin samalla tavalla päivittäin annosta ensin maustemitalla, sitten teelusikalla nostaen, kunnes annos oli ruokalusikallisen verran. Sitten uskalsin leipoa pullaa (siitä tuli kamalaa, helposti murenevaa ja heti uunista oton jälkeen kuivavaa, kun eihän speltin sitko ole lainkaan samanlainen kuin vehnässä, mutta olen kehittänyt kolmessa vuodessa aika hyvän pullareseptin, jaan sen myöhemmin). Ja sitten uskalsin syödä yhden neljäsosan pullasta, seuraavana päivänä yhden puolikkaan pullan. Lopulta uskoin, että speltti käy minulle. Ihanaa! Vertailun vuoksi kerron, että esimerkiksi kaurasta saan ihottumaa ja yleisoireita 1/4 gramman annoksesta. Vehnästä riittää se, että oleilen samassa tilassa, missä joku muu leipoo vehnällä.

Speltin lisäksi pystyn käyttämään ruista ja ohraa, sekä kaikkia luontaisesti gluteenittomia jauhoja. En pidä tattarin mausta, mutta blineissä se toimii oivallisesti, samoin hapanleipäjuuressa. Hirssi- ja riisijauhot ovat myös monipuolisia ja niillä voi saostaa kastikkeen, niistä voi keittää puuroa ja tehdä leipää. Yleensä, kun leivoin gluteenitonta leipää ennen speltin löytymistä, tein itse seoksen, missä oli hirssiä, riisiä, maissia, maissitärkkelystä ja vähän tattaria. Kyllähän siitä leipää ksantaanin ja psylliumin kanssa tuli, mutta perheen muut jäsenet söivät mieluummin kaupan leipää.

Toiset pitävät kvinoasta, mutta minusta sen maku on aika kitkerä ja toisaalta sitä on ollut välillä vaikeaa löytää täältä keskisuuresta kaupungista, jossa asun. MAntelijauhoilla voi tuoda kivasti täyteläistä makua leivonnaisiin ja korvata yhdessä tärkkelysjauhojen (maissi- tai perunajauhot) kanssa kokonaan vehnän makeissa leivonnaisissa. Sitkoa pitää vain muistaa luoda ksantaanilla, sitä ei myöskään kovin paljoa makeissa leivonnaisissa tarvitse olla.

Lapseni oli aikoinaan allerginen niin monelle asialle, että oli helpompi luetella ne asiat, joita hän pystyi syömään. Hän oli allerginen mm. perunalle ja perunatärkkelykselle eli perunajauhoille, kotimaisille viljoille, kananmunalle, maidolle, soijalle, kanalle, kotimaisille lihoille ja monelle muulle.. Kuivatut mustikat olivat yhteen aikaan ainoa herkku, jota saatoin tarjota, sitten tuli riisivispipuuro, jota keitin mansikoista ja toisinaan puolukasta – olipa vaikeaa. Nykyään hän pystyy syömään jo kaikkea, mikä on suuri helpotus. Tältä ajalta kuitenkin on jäänyt joitain löytämiäni tai kehittämiäni reseptejä arkikäyttöön, ainakin tuo mainitsemani vispipuuro (teen sitä kyllä nykyään myös täysjyväspelttimannasta) ja munattomat, maidottomat ja gluteenittomat letut.

Kuvassa on tällä hetkellä kaapistani löytyviä jauhoja. Yleensä siellä on myös täysjyväriisijauhoja, tattaria sekä ruis- ja ohrajauhoja. Kaupassa pitäisikin siis pian käydä.

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s